24.4.2008 (osa)
[Janet] Holmes mainitsee [artikkelissa “A corpus-based view of gender in New Zealand English”] geneeristä man-sanaa tutkitun eri-ikäisistä sanomalehdistä (joista yksikään ei muuten ole 80-luvun jälkeen). Tulokset ovat olleet toisaalta pöyristyttäviä, toisaalta rohkaisevia: geneeristä man-sanaa on käytetty hyvin sumeilematta vielä 60-luvulla, mutta se on vähentynyt paljon 80-luvulle tultua. Holmes jakaa geneerisen maskuliinisuuden kahteen alalajiin, suppeaan (man merkitsemässä sanaa humankind) ja väljään merkitykseen (jota hän kutsuu pseudogeneeriseksi: man-sanalla tarkoitetaan ihmistä yleensä). Lisäksi hän puhuu “lipsahduksesta” tai “liukumisesta” (slippage) tarkoittaen ilmausta, joka alkaa esimerkiksi sanalla person, mutta joka kesken kaiken muuttuu selvästi maskuliinistarkoitteiseksi (“People - - their wives“). Artikkelissa Holmes esittelee myös tutkimuksensa -man-loppuisten nimikkeiden muuttumisesta -person- tai -woman-loppuisiksi. Uudemmat nimitykset olivat vielä tutkittavissa korpuksissa 80-luvulla harvinaisia, mutta kaikesta päättäen ne ovat yleistymässä.
Sukupuolen esiintuominen morfologisesti päätteillä on sekin Holmesin mukaan vähentynyt. Holmesin mukaan päätteet, esimerkiksi englanninkieliset -ess, -ette, -e ja -ix, toisarvoistavat naisia ja kyseenalaistavat näiden ammattitaidon omalla alallaan. Päätteillä ylläpidetään käsitystä miessukupuolen asemasta normina ja naissukupuolen poikkeavuudesta. Toistaiseksi ei ole vielä päästy yksimielisyyteen siitä, pitäisikö naisista mieluummin käyttää poikkeavia nimityksiä, jolloin naiset sukupuolena tulisivat näkyviin - vaikka sitten trivialisoitumisen uhalla - vai sovittaa naiset tunnusmerkittömien miesnimityksien sisälle, jolloin vaarana on naisten olemassaolon unohtuminen.
Metaforisesta ihmisten nimittelystä (tähän mukaan on otettu kolmenlaisia nimityksiä: eläimiä, esineitä ja ruokalajeja) Holmes toteaa, että naisten (haukkuma)nimet ovat kauttaaltaan halventavampia ja vähättelevämpiä kuin miesten. Tulos tuskin yllättää ketään.
(Lähde: Janet Holmes 2001: A corpus-based view of gender in New Zealand English. Teoksessa Gender Across Languages Vol 1. ss.115-136.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti