keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Alkoholista

Kaiketi minunkin täytyy kirjoittaa tästä.

En juo, dokaa, kännää, ja ryyppäämään meno tarkoittaa kahvilaan teelle lähtemistä. En pidä alkoholin mausta yhtään, enkä halua menettää kykyäni säädellä käyttäytymistäni, enkä näe mitään muutakaan syytä tuhlata rahojani myrkkyyn. Ne pari kertaa kun olen ollut humalassa, ovat olleet epämiellyttäviä, enkä ole todellakaan kokenut mitään mukavaa tai hilpeää tunnettä. Kävely vaikeutuu enkä saa suustani ulos asioita, joita aivoni vielä täysin selkeästi käsittelevät.

Tämä on hieman noloa, mutta olen juuri sellainen stereotyyppinen raitis ihminen, josta yleensä puhutaan. Minä ahdistun juovien ihmisten seurassa, pelkään humaltuneita, ihmettelen miksi hauskuus tulee pullosta ja halveksun ylipäänsä kaikkia, jotka tarvitsevat alkoholia. Mitäs siihen sanotte? Petyn ankarasti, kun mukavantuntuiset ihmiset, jopa jotkut ystävistäni, alkavat juoda. Sillä luulin heitä erilaisiksi, kaltaisikseni, ja he muuttuivatkin vihollisiksi... Tuomitsen myös oikein mielelläni. Saatan kyllä viljellä kännihuumoria, jopa maistaa joskus jotakin karmean makuista litkua, mutta vain, jos kukaan ei vie asiaa yhtään pidemmälle kuin minäkään.

Kotonani ei juotu, mutta ei myöskään tehty raittiudesta numeroa. Kasvoin ilmapiirissä, jossa oli normaalia olla raitis, ja juovat ihmiset olivat pelottavia känniläisiä. Vieläkin kavahdan tyhjiä kaljapulloja kaikenlaisissa paikoissa, erityisesti kodeissa. Kirkkaiden juominen taas on 22-vuotiaan päässäni ainoastaan pitkälle alkoholisoituneiden harrastus. Miksi ihmeessä kukaan normaali ihminen sellaista haluaisi tehdä?

Olen myös aina liikkunut piireissä, joissa juominen ei ole tapana. Nykyään jotkut ystävistäni juovat, mutta eivät (käsittääkseni) humalahakuisesti. En erityisemmin ilahdu, jos joudun näkemään sitä. Minulla ei ole yleensä mitään vaikeuksia olla itse juomatta, sillä en ole koskaan oppinut häpeämään juomattomuuttani (tosin joskus suren, etten voi akateemisen tyylikkäästi juoda sitä samperin pahaa punaviiniä taikka samppanjaa. Ja kyllä, uskon vakaasti alkoholimainonnan mielikuva-aivopesun vaikuttavan meihin, katsokaa nyt), vaan kuljen yliopistolla kaikenlaisissa juhlissa
ylpeästi mehulasi kädessäni. (Taikka vesi-. Minulle on aina ollut tärkeämpää se, mitä syön, kuin se, mitä juon.) Kärsin kuitenkin tunnelman muuttumisen takia, kun alkoholi tulee osaksi ryhmää: silloin tuntuu aina kuin huoneen läpi kävisi kylmä tuuli, eikä mikään ole enää oikein hauskaa.

En siis ole koskaan peitellyt raittiuttani, vaan pitänyt sitä vahvuutenani. Itse asiassa perustin ensimmäisenä yliopistovuotenani kerhon, jonka kantavana teemana oli alkoholittomuus. Olen siellä ystävystynyt lujasti sellaisten ihmisten kanssa, joita en olisi muuten tavannut. Tunnen suurta myötätuntoa niitä kohtaan, joilla ei ole ketään raitista ystävää.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Haa! Ette voi estää!

1. Onko yhdessäkään vaatteessasi hakaneulaa nyt?
Ei päällä olevissa.

2. Mitä lajia haluaisit harrastaa, mutta et voi? Miksi et voi harrastaa sitä?
Balettia. Ei ole rahaa, aikaa eikä niveliä.

3. Loukkaannutko/loukkaantuisitko pahasti, jos joku lukisi päiväkirjaasi?
Ihan hirveesti.

4. Miten viimeksi yllätit jonkun ihmisen positiivisesti?
Ei aavistustakaan.

5. Oletko löytänyt itsellesi sopivan meikkivoiteen?
En muista.

6. Käytätkö kantaaottavia t-paitoja?
Joskus.

8. Kauanko seuraavaan syntymäpäivääsi on aikaa?
Ihan kauhesti.

9. Onko jonkun muun kuin kumppanin suuteleminen mielestäsi pettämistä?
On. Tai siis riippuu kontekstista, mutta aika erikoinen konteksti saisi olla.

10. Miten kulutat aikaasi juna-/bussi-/jne. matkoilla?
Luen tai haaveilen.

13. Mitä vaatteita yhdistäisit minihameeseen luodaksesi sinulle sopivan asukokonaisuuden?
Erittäin paksut sukkahousut ja ison neuleen.

14. Joudutko syömään kuukautisten aikana särkylääkettä?
Presuppositiona on siis, että olen nainen?

17. Mihin kirjaan sinun pitäisi tarttua seuraavaksi?
Kalenteriin.

18. Mihin kategoriaan muut ihmiset luultavimmin laittaisivat sinut (esim. pissis, emo, urheilija jne.)?
Tylsä hippi. Outo tiukkis.

19. Kuinka usein tuskailet, kun et ymmärrä sen sukupuolen käytöstä, josta olet kiinnostunut?
Imartelen mielelläni itseäni ajattelemalla, että ymmärränkin.

20. Oletko hyvä pelaamaan tennistä?
En tiedä, en oo kokeillu.

21. Oletko koskaan kirjoittanut rakkauskirjettä? Annoitko sen jollekin?
Älä muistuta.

22. Ovatko alusvaatteesi seksikkäitä vai käytännöllisiä?
Alusvaatteet?

23. Halaatko ystäviäsi usein?
Totta kai.

24. Jos joku pyytää sinulta suudelmaa, saako hän sen?
Todennäköisesti ei.

25. Millainen rooli sinulla on perheessäsi?
Puolison.

26. Jos muut käskevät sinua juomaan alkoholia, juotko sitä?
En tietenkään. En ylipäänsä mielelläni ole sellaisessa seurassa.

27. Missä kengissä viihdyt tällä hetkellä parhaiten?
Viimetalvisissa ruskeissa.

28. Onko kasvojesi muoto pyöreä, neliskulmainen, sydämenmuotoinen vai ovaali?
Noista ovaali.

29. Millaisia kukkia haluaisit saada naistenpäivänä?
Ruusuja ja neilikoita.

30. Ostatko musiikkia nettikaupoista vai lataatko sitä koneellesi ilmaiseksi?
Täh? Ostan levyjä, jos ostan.

31. Mitä juot, jos tunnet olosi flunssaiseksi?
Viskiä.

32. Milloin söit viimeksi eksoottista ruokaa?
Tein tosi eksoottista kastiketta eilen.

33. Kuinka usein teet vatsalihasliikkeitä?
Kukaan ei voi pakottaa! Vai lasketaanko mahan sisään vetäminen?

34. Onko sinun helppo mennä juttelemaan tuntemattomille ihmisille?
Yleensä joo.

35. Millainen olisi unelmiesi ystävänpäivä?
En sano.

36. Jos olet joskus kokeillut tupakointia ja lopettanut sen, miksi lopetit?
Miksi olisin kokeillut?

37. Mitä karkkeja yleensä tarttuu mukaasi kaupasta?
Suklaata ja salmiakkia.

38. Oletko koskaan ostanut kondomeja kaupasta?
E.

39. Annatko raha hyväntekeväisyyteen?
Annan.

42. Minkä kappaleen tahtiin tanssiminen tuntuu turhauttavalta?
Liian pitkän.

43. Minkä merkkiset lakanasi ovat, joissa nukut tällä hetkellä?
Onko lakanoillakin merkki?

44. Mitä tuoksua olet käyttänyt eniten viime aikoina?
Vihreä tee -tuoksua!

45. Keskusteletko ystäviesi kanssa avoimesti seksistä?
En milloinkaan.

46. Mitä yleensä syöt aamupalaksi? Syötkö tarpeeksi aamuisin?
Voileipää ja valkoista teetä.

48. Mitä asiaa odotat tällä hetkellä eniten?
Esseen loppua. Jos aloittaisi ensin.

54. Koska olit viimeksi kännissä?
Pari viikkoa sitten IHAN VÄHÄN.

55. Onko sinulle yhtä parasta ystävää?
Ei varsinaisesti, muutamia.

56. Seurusteletko?
En.

57. Missä asut?
Kotona.

58. Luuletko että kukaan jaksaa lukea vastauksiasi?
Ehkä. Vaikka en itsekään yleensä lue niin tarkasti toisten. Herranjestas, sehän on tylsää kuin mikä...

66. Oletko tajunnut mitään lähiaikoina?
Ehkä vähän.

67. Ketä sinulla on nyt online mesessä?
Anteeksi kuinka?

71. Oletko usein ongelmissa sanomisistasi?
En myönnä.

72. Oletko ikinä suudellut kahden eri ihmisen kanssa samana iltana?
Hetkinen... en.

74. Koska viimeksi olet harrastanut seksiä?
En harrasta milloinkaan seksiä.

75. Koska olet viimeksi suudellut?
Mitä se on?

76. Onko tähän hyvä lopettaa kysely?
On.

torstai 11. joulukuuta 2008

Uuh, beibe beibe, it's a wild world!!1!!1

Jumankekka, jos tämänkaltainen ilmaus sallitaan! Seitsemästä tilaajastani kolme on hyljännyt. Pitäkää tunkkinne, kuulkaa!

Olen ollut kyllä tosi epätoivoinen pari päivää kaikenlaisten opiskelujuttujen kanssa, sillä vaikka niitä kurssisuorituksia ja kotitehtäviä valmistuu ihan säädyllistä tahtia ja ajallaan, niin viimeiset kyllä tuottavat harmaita hiuksia (esim. itsestään tyhjenevät nettilomakkeet, kohtuuttomat tehtävänannot, väärässä muodossa olevat tiedostot...) oikein kiitettävästi. Mitä minä sitten teen, kun kaikki työ loppuu? Elän?

Martti Ahtisaarta tituleerattiin enmuistaminkä roskalehden kannessa Nobel-Ahtisaareksi. Tissi-Mira, BB-Jorma. Täytyyhän ihmiset erottaa muista samannimisistä!

Ja nyt sitä kotitenttiä. Dedis huomenna.

tiistai 9. joulukuuta 2008

Ja nyt sitä kotitenttiä...

Hieman on tunne-elämäkäs tämä päivä. Aamun helpotushyöyn jälkeen olen käynyt teatterissa katsomassa käsittämättömän hauskan ja hyvän Kaaoksen ja olkapäinyt rakkaussurevalle ystävälleni. Vähä rankkaa. Näin naistutkimuksen luennoitsijan metrossa ja yritin pitää laukussani olevan Cosmopolitanin visusti piilossa.

torstai 4. joulukuuta 2008

Opettajat alkavat muistaa minut!

Paljonko on 35 opintopistettä kertaa 27 tuntia? 945 tuntia? Jaettuna neljälle kuukaudelle on 236,25 tuntia kuussa. Eli noin 8 tuntia opiskelua päivässä - ai niin, myös viikonloppuna. Plus hidasteluun käytetyt lisätunnit.

Siltä tässä alkaakin jo tuntua. Kotitenttinä pitäisi tehdä tutkimussuunnitelma, aikaa viikko. Tietääkö joku mikä on tutkimussuunnitelma? T tuli huoneeseen ja säpsähti punaisia mistälietulleita läikkiä kasvoillani. Lisäksi minua särkee jokseenkin kaikkialta. Kirja-allergia. Olis jo dedikset, pääsisi tästäkin. Ja samalla sähköpostiin tunkee mainoksia superkiinnostavista kursseista ensi kevääksi. Melkein toivon että minulla on jo jotain niille kellonajoille, niin ei tarvitse mennä. Tällä viikolla olen ollut paljon tehokkaampi ja luovempi kuin viime viikolla. Hintana on näköjään fysiikan pettäminen. Jos joskus vaikka muistaisi syödä, jotain muuta kuin suklaata.

Joo, tiedän olevani tylsä, mutta tätä minä nykyään ajattelen. Onneksi litteraattiani sentään kehuttiin, vaikka olin mitannut kaikki tauot ihan pieleen. (0,8 sekuntia, kun piti olla 1,2. Voi ei.)

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Snif, Spiderman

Vitsit, elän nuoruuttani uudestaan. Luen maailman suloisinta 15-vuotiaan blogia, ja katselen omaa 15-vuoti...a...is...uuttani vaaleanpunaisten lasien läpi. Ah, millaista olikaan riutua! Jännittää kaikkea mahdollista! Kulkea päiviensä läpi tiettyjä katseita etsien! Palella niissä sen ajan vaatteissa, jotka eivät peittäneet kunnolla selkää jos liikkui! Päivitellä aikuisten ihmeellisiä juttuja! Kaikki oli niin... jännää. Sääli, että olen silpunnut yläastepäiväkirjani. Onneksi lukioaikaiset ovat jäljellä. Harmittaa kyllä, tiesin jo 16-vuotiaana paperia repiessäni tulevani vielä katumaan, mutta silloin arvioin päiväkirjojen vääriin käsiin joutumisesta syntyvän paniikkihäpeän suuremmaksi katumisen aiheuttajaksi kuin mainittujen dokumenttien eliminoimisen. (Kieltämättä, nyt kun sitä miettii... hrr. Liikaa veljiä ja äitejä silloisessa taloudessani.) Mutta olisin edes polttanut, niin voisi sanoa. Minä luullakseni vain silppusin paperin ja varmaan vielä kastelin, puristin palloiksi ja heitin ne kuivina roskiin (kuten neuvotaan) taikka ehkä vedin vain vessasta alas. Olisiko Emilia Byrd Starr tehnyt niin? Ei olisi! Hänellä oli takkoja vaikka huru, toisin kuin meillä, joilla on kaksi palovaroitinta.

Nuoruus, oi nuoruus...